Milanon herttua Francesco Sforza rakennutti Castello Sforzescon linnan 1400-luvulla, ja se oli kaupungin päämiesten asuinpaikka neljän vuosisadan ajan. Se oli yksi Euroopan suurimmista linnoituksista, joka sijaitsee kaupungin suurimman puiston, Parco Sempionen, varrella.

Milanon ruhtinas Galeazzo Visconti rakennutti alkuperäisen linnan 1300-luvun puolivälissä, ja se symboloi Viscontien suvun valtaa. Kun suvun valta väheni Galeazzon kuoleman myötä, espanjalaiset, ranskalaiset ja saksalaiset aateliset yrittivät saada linnan hallintaansa, mutta lopulta Francesco Sforza ja Milanon kansa saivat vallan haltuunsa ja syrjäyttivät Viscontien suvun.

Sforza rakennutti alkuperäisen linnan uudelleen, mutta koska hän halusi osoittaa valtaa ja hienostuneisuutta, hän lisäsi siihen ripauksen renessanssia. Hän palkkasi kuuluisan firenzeläisen arkkitehdin nimeltä Filarete rakentamaan uuden linnoituksen. Linna on neliön muotoinen, ja siinä on neljä tornia jokaisessa kulmassa, kolme sisäpihaa ja vallihauta.

Leonardo da Vinci vietti linnassa suurimman osan taiteilijavuosistaan. Hän osallistui monien linnan huoneiden freskojen viimeistelyyn, ja monet hänen teoksistaan esittivät hovin henkilöitä, kuten Nainen ja kärppä, La Belle Ferronière ja Muusikon muotokuva.

Sforzan linna on Milanon suurin monumentti ja toiseksi suosituin nähtävyys Duomon jälkeen. 1900-luvun alussa tehdyn laajan restauroinnin jälkeen linnassa on nyt useita kaupungin museoita ja taidekokoelmia.